Työhyvinvointi
blogi 02.02.2015
Puhuttaessa työhyvinvoinnista esiin tulee useita työhön, työntekijään ja työnantajaan liittyviä asioita. Määritelmänä työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä, tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa, lisäksi työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa (Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä, TTL/EU Progress-rahoitusohjelma). Käytännössä terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on työnantajien ja työntekijöiden sekä yhteiskunnan yhteistyötä.
Käsitelläänpä asiaa yksilön eli työntekijän osalta. Työhyvinvoinnissa on huomioitava ihminen psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena, näin meille jo jumpparikoulutuksessa on iskostettu. Aika on tehnyt tehtävänsä ja sanahirviöstä on tullut todellisuutta; jos on huono päivä, selkä on kipeämpi, kaikki tympäisee ja työkaveritkin ärsyttävät, mutta kun aurinko paistaa, mieli on hyvä, kipuja ei juurikaan tunnu ja ne työkaveritkin ovat hyviä tyyppejä. Näin se vain menee. Mutta parempikuntoisena ja terveempänä jaksaa paremmin myös ne harmaammatkin päivät. Ihminen ihan itse voi tehdä paljon oman työhyvinvointinsa parantamiseksi. Pienistä asioista ja valinnoista muodostuu iso kokonaisuus, joka vaikuttaa ihmisen terveyteen ja sitä kautta työhyvinvointiin. Miten kuljet työmatkasi, käytätkö hissiä vai portaita, mikä on päivän lounas-menyy… Vinkkejä oman terveyden ja kunnon ylläpitämiseksi sekä parantamiseksi on lehdet pullolaan ja googlettamalla löytyy lisää ;)
Pitää vain löytää se itselle sopiva konsepti. Tärkeintä on, että jokainen löytää itselleen sopivan tavan terveyden ja kunnon ylläpitämiseen. Tietyt tosiasiat on kuitenkin tunnustettava; sohvalla istuen kunto ei parane ja epäterveellisestä ruuasta elimistö ei kiitä. Mutta ei mopolla mahdottomia. Toisille ehkä sopii se, että kertarysäyksellä laitetaan kaikki liikunta- ja ruokailutottumukset uusiksi, mutta useimmille ei. Yleensä jaksetaan muutama viikko tai kuukausi ”uutta” elämää ja sitten paluu vanhoihin kaavoihin. Suosittelisin muutoksia pala kerrallaan, tee yksi hyvä päätös vaikka kerran viikossa tai kuukaudessa, päätä käydä lenkillä tai kuntosalilla kerran viikossa ja pidä siitä kiinni. Kun se rutiininomaisesti onnistuu, lisää toinen liikuntakerta viikolle. Myöskään hyötyliikuntaa ei pidä väheksyä, piha- ja kotityöt ovat yllättävän monipuolista liikuntaa. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen liikunta heijastuu vähäisempinä sairauspoissaoloina, työkyvyn paranemisena ja laadukkaampina elinvuosina. Liikunta auttaa hallitsemaan työstressiä ja rentoutumaan, vähentää unettomuutta ja ja antaa virkistävän unen, parantaa itsetuntoa ja elämänhallintaa sekä vaikuttaa positiivisetsi työsuoritukseen ja –kykyyn (Työterveyslaitos). Liikunnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ruokavalioon, esimerkiksi lisätä kasvisten tai hedelmien syöntiä vähitellen, muuttaa tarvittaessa ruokailurytmiä vähitellen, jne.
Ihminen on omituinen otus itseään kohtaan, laiskuus on hyve, kun sen osaa oikein oivaltaa, mutta välillä itseään pitää ottaa niskasta kiinni. Joka päivä ei aurinko paista risukasaan, mutta tosi monena päivänä kuitenkin, siihenkin voit itse vaikuttaa . Tsemppiä kaikille uusvanhaan elämään!
Nimimerkki; Pulla on parasta, mutta ruisleipä rulettaa
Pia Siipola
Työfysioterapeutti