Ruuhkaa vuosissa
blogi 26.10.2017
Palataan taas suosikki- ja ikuisuusaiheisiin: kuntosalitreeniin ja ikuiseen kiireeseen.
Elämme aikoja, jolloin tunnollisilla treenaajilla alkaa kunto olemaan kohdillaan, eli niillä tyypeillä jotka jatkavat huhkimista vielä sen syksyn salibuuminkin jälkeen. Jättebra, hyvä hyvä!
Painot tangossa on mahdollisesti jo uusilla lukemilla ja fiilikset on kuntosalin katossa. Pieni ääriviiva voi näkyä vatsalihaksestakin, jos katsoo oikeassa valossa, oikeasta kulmasta ja aamulla. Ehdottomasti aamulla.
Ruokavalion noudattaminen menee monilla syksyn kuntobuumin aikaan hyvin… ja/tai hyvin huonosti. Ehkä se osalla on välillä myös poikennut polulta, kunnes taas on napattu niskavilloista kiinni. Toiset on ruokavalio-vuoristoradan kyydissä ja toisilla on ihan todistetusti selkäranka.
–*Juu, sulla on täällä tää ”spine”. Kaikki ok.
Treenitiheys on tässä vaiheessa vielä optimaalisella tasolla, innostus on yltänyt nextille levelille ja supersankari olotila on enemmän tai vähemmän todellista. Toistelet itsellesi kyykkytangon alla
–*Im never gonna stop!
Usein parhaimmassa vireessä ollessa, tapahtuu jotain mystistä mutta myös hyvin yleismaailmallista.
– Pox!
Maapallon kiertorata muuttuu ja uudet tuulet on puhaltaa.
Salitreenien tiheysvälit venyy. Vaikka intoa riittäisikin, niin jokaisen maailman lapsen, jokainen harrastus alkaa kollektiivisesti, tässä ja nyt! Tahti tihenee myös epäilyttävästi.
Vanhempien pitää leipoa, myydä, leipoa ja välillä leipoa ja myös vähän myydä. Tuunata, tsempata, teipata, kuskata ja kerätä. Kukaan ei ehdi siivota.
Ikuisuuden kestävät flunssat, silmätulehdukset, kurkkukivut ja yleinen arjen sekasorto räjähtää tässä vaiheessa käsiin, ja nimenomaan kollektiivisesti. Kaikki on aina samaan aikaan kipeänä.
Maailman maagiset, salitreeniä vastustavat voimat voimistuu tai ehkä karman laki jyllää?
Kärsit nyt siitä, kun olet 10 vuotiaana pikkuplikkana piinannut pikkuveljeä repimällä tukasta ja syömällä viimeisen hillomunkin? Lasten harrastusten ”väärät” ajankohdat ja lapsuudessa sisaruksiin kohdistetuilla, mehukkailla nipistyksillä on ilmeinen yhteys lihaskuntotreenaamisen vähyyteen! Karma.
Vai miten se nyt meni? En tiedä, mutta pieni kutina on siitä, että myös jollain muulla kun treenaamisella on väliä. Varma en tietenkään voi olla.
Hyvää tulevaa isänpäivää ja tsempit ruuhkavuosien pauloissa eläville vanhemmille!
T.Erica